Retkelle yksin – mitä pitää tietää ja miten varautua?

Kun lähdetään retkelle, on paljonkin asioita mistä kannattaa olla tietoinen ja mihin kannattaa olla varautunut. Mutta kun lähdetään retkelle tai vaellukselle yksin, astuu mukaan paljon enemmän mietittävää. Tässä postauksessa käyn läpi seuraajieni lähettämiä kysymyksiä ja omia tärkeimpiä pointteja yksinretkeilystä. Puhun retkeilystä nyt universaalisesti, eli en erittele retken pituutta tai paikkaa. On siis aika sama suuntautuuko retkesi nyt kauemmas erämaahan vai suositulle retkeilyalueelle, viikoksi vai yhdeksi yöksi, niin on nämä tiedot hyödyllisiä aina.

Viime postauksessa kerroin omasta matkastani itsenäiseksi seikkailijaksi. Kuinka vuonna 2020 saavutin puolen vuoden sisällä tilanteen, että uskalsin lähteä jopa ensimmäiselle yksinvaellukselleni, vaikka vasta keväällä kävin ensimmäistä kertaa yksin päiväretkellä. Jos haluat lukea tämän postauksen ennen tätä yksinretkeilyn tietotykitystä, niin se löytyy tästä!

Omat huomiot yksinretkeilyn aloittamiseen:

Jaoin viime postauksessa kuusi tärkeintä oppia, jotka ymmärsin ja opin omalla tielläni yksinretkeilijäksi. Ne ovat:

1. Aloita retkeily ylipäätänsä kokeneemman kanssa!
2. Aloita yksinretkeily pitkistä päiväretkistä. Ota keittimellä valmistettavat eväät, mutta älä suunnittele reittiä liikaa. Päiväretkellä on hyvä joutua tilanteeseen, missä pitää vähän soveltaa ja miettiä itse kohteessa reittiä lisää. Haasta ajankäyttösi ja käytä karttaa. Käytä siis omia aivojasi yksin.
3. Jos pimeys ahdistaa, aloita yksin yön-yli-retkeily touko-kesäkuussa. Hyttysiä ajatellen, aloita toukokuussa.
4. Toisia pelottaa ihmiset, toisia eläimet. Valitse yöpymispaikka sen mukaan mikä tuntuu itsestä parhaimmalta. Yleensä suositut retkeilyalueet missä on muitakin ovat ihmisistä yleensä turvallisempia.
5. Musiikki ja äänikirjat ovat best, jos ajatus lähtee laukkaamaan ja möröt pelottaa.
6. Ole rohkea, mene, tee ja elä. Jos tulee paniikki, soita kaverille, ja syö suklaata.

Yksinretkeilyssä on hyvä kuitenkin huomioida paljon lisääkin asioita, jotka liittyvät erityisesti turvallisuuteen sekä tavaroihin. Seuraavaksi käyn läpi kaikki seikat mitkä minulla tulee tärkeimpänä mieleen. Nämä kaikki pohjautuvat kysymyksiinne, mitä olette minulle esittäneet.

Miten valmistautua retkelle muuten?

Kaikista tärkein sääntö on, että valmistaudu hyvin! Hyvällä valmistautumisella retki kuin retki onnistuu varmasti, vaikka jotain sattuisikin.

• Testaa kaikki tavarasi ENNEN retkeä tai vaellusta. Kokoa majoite vaikka omalle pihallesi, sisäänaja kengät, testaa vedensuodatin ja keitin. Kun lähdet retkelle yksin, pitää sinun oikeasti osata tehdä kaikki asiat yksin.
• Harjoittele suunnistamista ja karttamerkkejä. Vaikka reitti olisi merkattu, niin suosittelen silti, että osaat lukea karttaa ja käyttää kompassia. Ei tarvitse olla kuin todella sakea sumu tai kaatosade, niin se varmakin reitti edessäsi voi kadota ja sinä eksyä.
• Kerro suunnitelmistasi lähimmillesi. Kerro mihin menet, kauan olet, mistä lähdet kulkemaan ja mihin aiot jäädä yöksi. Tee siis myös itsellesi suunnitelma siitä, miten aiot toteuttaa retkesi ja mieti vähän etukäteen kuinka pitkän matkan kävelet päivässä.
• Mieti ja käy päässäsi läpi erilaisia tilanteita vakavista asioista helppoihin sattumuksiin. Mitä teet? Mikä on varasuunnitelma? Plan B ja C on aina hyvä olla. Mielikuvaharjoittelu parantaa tutkitusti ihmisen kykyä toimia yllättävissä tilanteissa. Jos olet käynyt päässäsi etukäteen erilaisia tilanteita, osaat toimia paremmin sen eteen tullessa, koska olet jo harjoitellut sitä. Tällöin paniikki ei iske niin helposti.
• Kertaa ensiaputaitoja. Käy vaikka ensiapukurssilla tai lue asioista paljon. Selvitä mitä teet palovammalle, kylmettymisessä, helteessä, nilkan nyrjähdyksessä, polven sijoiltaan menossa yms.

Miten huolehdin turvallisuudestani retkeillessä yksin?

Varmasti kaikkein suurin kysymys ja pohdinnan aihe on turvallisuus. Sitä ei voi alleviivata tarpeeksi. Yksin retkelle lähtemisessä turvallisuutta on syytä miettiä syvemmin ja tiedostaa riskit. Kaikki tämän koko postauksen vinkit ovat asioita, mitkä nimenomaan auttavat ja vaikuttavat turvallisuuteen, mutta tässä kappaleessa esittelen selkeämpiä vinkkejä paikan päälle.

• Tiedosta reitti ja yöpymispaikat. Onko siellä jotain riskejä? Miten ne voisi minimoida? Älä ota tyhmiä riskejä, mutta älä myöskään ylianalysoi kaikkea. On vaarallisempaa ajaa Lappiin vaellukselle kuin vaeltaa yksin.
• Älä mene ensikertalaisena heti erämaahan kännykän kuulumattomiin. Retkeile ensiksi lähialueilla ja jos kaipaat vaeltamaan, niin mene reiteille missä kännykkä kuuluu ja/tai on muitakin. Esim: Karhunkierros sekä Hetta-Pallas ovat hyviä ensikertalaiselle. Lupaan, ettet ole yksin vaikka kulkisitkin yksin.
• Lataa kännykkääsi 112 sovellus ja laita se toimintavalmiuteen ennen retkelle lähtöä. Pelkkä sovelluksen lataaminen ei siis riitä.
• Ota mukaan varavirtalähde. Itselläni on tämä, missä on jopa 20000 mAh virtaa. Tällä pystyy lataamaan kännykkää n. 3-5krt nollasta täyteen.
• Pidä kännykkä muovipussissa tms, ettei se vaan kastu ja mene toimintakelvottomaksi. Suomessa on laaja puhelinverkko, mutta on myös paljon katvealueita mitä enemmän erämaahan päin menee. Tiedosta menetkö katvealueelle, ja jos menet, haluatko ostaa sinne mukaan hätälähettimen tai satelliittipaikantimen. Mitä näitä nyt on; esim. Garmin Inreach. Varsin kalliita vempaimia. Itse olen toistaiseksi ilman ja luotan siihen, että pääsen aina jotenkin kapuamaan sen verran ylös että kännykkä toimii, riippuu toki missä kulkee. Satelliittipuhelimia voi kuitenkin myös vuokrata, esim. täältä.
• Jos matkalla on autiotupia/kotia/laavuja, kirjoita aina vieraskirjaan milloin kävit siellä, minne olet matkalla ja monelta lähdet jatkamaan matkaa. Tämä sen takia, että helpottaa etsijöitä jos katoaisit.
• Kaksi sukkaa auttaa ehkäisemään rakkojen syntymisen kun kitka poistuu näin iholta. Tauoilla huljuttele jalkoja vedessä tai anna ilmakylpy. Haavaumat ja rakot on parempi estää kokonaan kuin hoitaa niitä.
• Huolehdi nesteytyksestä tarpeeksi. Juo niin paljon, että käyt vähintään kerran kolmessa tunnissa pissalla.
• Syö tarpeeksi ja evästele. Hyvä sääntö on, että retkeillessä mieluummin pienempiä taukoja useammin, kuin vaikka yksi pitempi. Retkellä ei myöskään kannatta miettiä laihduttamista. Mieluummin extrakaloreita kuin vähemmän kaloreita. Luonnossa rämpiessä menettää aina enemmän nestettä ja kaloreita, kuin normaalissa elämässä. Sen takia vähän extra painoa rinkassa on ok jos ne tulevat eväistä. Itse otan monesti aina +1 ateria kuin olen suunnitellut käyttäväni. Eväspatukoita on myös aina ylimääräisiä.
• Jos jotain sattuu, älä panikoi. Pakota itsesi rauhoittumaan, hengitä hetki ja kerää ajatus. Paniikissa ihmisen adrenaliinit alkaa virtaamaan eikä ajatus tai hengitys välttämättä kulje. Jos keskityt rauhalliseen hengitykseen, saat ajatuksetkin kasaan.
• Jos mieli alkaa mustumaan, ajatukset vellomaan, pelottaa, ahdistaa, joku huono muisto tulee mieleen ja vituttaa -> istu alas ja hengitä. Laita silmät kiinni tai katso jotain kaunista ja hengitä. Ole siinä niin kauan ja keskity vain rauhassa hengittämiseen kuin on tarpeen. Rauhallinen hengitys viestii kehollesi kaiken olevan hyvin ja alkaa mukauttaa mieltäsikin siihen suuntaan. Pyri aina kääntämään ajatus siihen, että paskemminkin asiat voisivat olla ja tästäkin selviää. Että ”tää nyt on tämmöstä”. Hyväksy ajatuksesi, mutta tiedosta, että ne ovat vain ajatuksia ja tunteita. Huonot energiat eivät vie sinua eteenpäin. Pitää uskoa omaan voimaansa ja puhua niin itselleen. Jos huonot ajatukset ja niistä syntyvät tunteet lähtevät viemään sinua kuin pässiä narussa, et ole tilanteesi herra ja virhearvioiden määräkin kasvaa. Luonnossa pitää olla oman mielensä herra, kun luonnon herroja me emme voi olla. Jos nämäkään ohjeet eivät auta, ja jos voit, niin kirjoita tai puhu ajatukset ulos. Lue kirjaa, kuuntele musiikkia tai soita kaverille. Tai laula, se on joko kaunista tai karmeaa… mutta voi saada hymyn huulille aika herkästi.
• Yksinäisyys. Luonnossa en itse koe olevani koskaan yksinäinen vaikka olisin yksin. Luonto on aina läsnä, ja minulle kuin kirkko. Jos kuitenkin koet yksinäisyyttä, niin tee neljä aikaisempaa kohtaa. Juo, syö, rauhoitu, hengitä ja jos voit, niin kuuntele musiikkia tai äänikirjaa, soita kaverille ja keskity positiivisiin ajatuksiin.
• Myrsky. Pyri välttelemään ukkosen tai myrskyn kohteeksi joutumista. Avotunturi, järven selkä ja puun alla on pahimmat paikat olla ukkosella. Kaikista järkevintä on mennä tosi rajulla ukkosella kyykkyyn maahan vaikka telttakankaan tai jonkun muun sateen kestävän peitteen alle. Mieluummin kastu kuin ota tälli salamalta.

Luonnossa pitää olla oman mielensä herra, kun luonnon herroja me emme voi olla.

• Jos eksyt tai sinulle sattuu jotain, etkä pysty hälyttämään apua, on aiemmilla vinkeillä iso rooli. Kunhan pysyt rauhallisena, kuivana, lämpimänä, nesteytettynä ja saat syödä, niin ajatus kulkee paremmin ja osaat tehdä järkevämpiä päätöksiä. Apua kannattaa huutaa säännöllisesti, päälle kannattaa laittaa kaikista värikkäimmät vaatteet ja laittaa joko rinkkaan tai näkyvästi esille rinkan sadesuoja. Se on yleensä aina se kaikista värikkäin ja näkyvin täplä mitä kannat, ja suunniteltu niin ihan turvallisuus syistä. Tässä on siis myös syy, miksi vaatteiden kannattaa olla jotain muuta kuin mustaa ja tummanvihreää. Kurkkusalaatit ovat turvallisia vain sodassa.
• Eksyminen kannattaa ensinnäkin ehkäistä sillä, että osaat suunnistaa ja pysyt kartalla. Katso siis tarpeeksi usein missä menet ja vastaako maasto kartan merkkejä. Ole tietoinen omasta turvasuunnasta, minkä olet määrittänyt lähdössä: turvasuunta on ilmansuunta, johon lähdettäessä vastaan tulee joku selvä rakennelma tai maastonmerkki. Näitä voivat olla esimerkiksi joet, isot järvet, tiet, rajalinjat jne. Oleellista on, että tässä suunnassa oleva asia tulee varmasti vastaan oikeaan ilmansuuntaan lähdettäessä. Sen on oltava siten riittävän pitkä ja iso, että sitä ei voi vahingossa ohittaa huomaamatta. Melkein joka puolella Suomea turvasuunnan voi määrittää siten, että vastaan tulee tie, joki, raja-alue tai rannikko. Näitä seuraamalla pääsee ihmisten ilmoille ja pois pinteestä.
• Huomioi kellonaika ja auringonlasku. Haluat olla perillä mieluiten tunti ennen pimeän tuloa.
• Teet mitä vain, niin siinä on riskinsä. Todennäköisemmin kuitenkin kuolet aamuruuhkassa kaupungissa kuin yksin retkeillessä luonnossa. Mene siis luontoon.

Minkälaisia tavaroita valitsen mukaan, jos menen retkelle yksin?

Yksin retkelle lähtiessä tavaroiden merkitys korostuu, koska kannat kaiken yksin. Hyvät tavarat auttavat tekemään retkestäsi tai vaelluksestasi hyvän. Tavaroiden kestävyyteen, monikäyttöisyyteen ja keveyteen kannattaa panostaa.

• EA pakkaus on hyvä sisältää tarpeeksi laajakirjoisesti kaikkea, mutta ei kuitenkaan mitään turhaa. Mitä pitempi reissu ja mitä kauempana ollaan ulkopuolisesta avusta, sitä laajemmin pitää varustautua ja myös ensiapupakkauksen sisältöä kannattaa laajentaa tai ainakin lisätä tarvikkeiden määriä. Minulla on itse koostettu pakkaus ja se sisältää mm: ideaalisiteen, haavataitoksia, ensiapusiteen isolle haavalle ja sideharson, laastareita (eri kokoisia), lämpöpeitteen, rakkolaastareita, muutaman antiseptisen pyyhkeen, ihoteippiä, sakset, pinsetit, hakaneulat. Lääkkeitä minulla on sitäkin enemmän: buranaa, panadolia, panacodia, imodiumia, lihasrelaksantteja, samarinia, rennietä, melatoniinia, kofeiinitabletteja, allergialääkkeitä ja oma EpiPen adrenaliinikynä, jonka sain lääkäriltä koska viimeksi reagoin jo aika isosti ampiaisen pistoon ja selitin retkeileväni paljon yksin. Lisäksi erilaisia homeopaattisia valmisteita mm. vilustumiseen sekä vitamiineja kuten: vahvaa magnesiumia ja vahvaa B-vitamiinia. Magnesium auttaa lihaksille ja vahva B itkupotkuraivareihin, varsinkin PMS oireissa. Huom: olen itse koulutukseltani ja ammatiltani ensihoitaja, ja lääkkeet ovat omia reseptilääkkeitäni. Jokainen koostaa oman ensiapupakkauksensa omien lääkkeiden ja tarpeiden mukaan. Kunhan osaat käyttää kaikkia tarvikkeita ja tiedät mitä käytetään milloinkin ja miten. Esim. perussääntö (jos et ole allerginen tai estynyt ottamaan paracetamolia tai ibuprofeenia) vahvoihin kiputiloihin on 600mg burana ja 1g panadolia yhtä aikaa otettuna 3xpäivässä 8h välein. Ei yhtään enempää. Yhteisvaikutus samaan aikaan otettuna noilla on jo niin hyvä, että pahimmissakin tilanteissa vie kivun pahimman kärjen pois.
• Sateeseen ja kastumiseen on retkelle hyvä varautua vaihtovaatteilla ja sadetta pitävillä vaatteilla. Oikeat kunnon sadevaatteet voivat olla kuitenkin melko turhia, koska ne päällä kulkiessa olet lopulta yhtä hikinen sisältä kuin märkä ulkoa. Itselläni on vaelluskengät mitkä kestävät vettä, sekä takki jossa on vähintään 15t vesipilariarvo. Pakkaan kaiken rinkkaan muovisäkkeihin tai kuivapusseihin, ja minulla on aina sen verran varalle vaatetta, ettei sentään täysin ilman tarvitse olla. Esim. märkien vaellushousujen tilalle otan pitkät kalsarit, mutta en kuljeta kuitenkaan kahtia vaellushousuja.
• Vettä kannan sen verran mukanani kuin tarvitsen vain yhden yön retkillä. Muuten mukana kulkee aina vedensuodatin. Hyvään nestetasapainoon on minulla auttanut 2l Ospreyn juomarakko, joka onkin nykyisin suosikkivarusteeni. Siitä tulee hörpittyä vettä huomaamatta paljon tasaisemmin kuin pullosta. Sitä voin lämmöllä suositella kaikille.
• Riippari vs. teltta. Siinä kysymys mikä kannattaa pohtia ihan itse ennen retkelle lähtöä. Alue ja reittikin vaikuttaa siihen kumpi on järkevämpi. Esim. Lapissa ei välttämättä riippumatolla pärjää jos suuntaa avotunturiin. Myös kokonaispakkauksen koko ja paino on ihan hyvä tietty minimoida. On hyvä miettiä, kummassa haluaa hengailla ja kummassa kokee olevansa turvassa. Itse koen tavallaan turvallisemmaksi teltan, mihin saan tavarat sisälle, ettei niitä tarvitse jättää ”ulos”.
• Mieti, haluatko nukkua korvatulpilla vai ilman. Kumpi loisi sinulle paremmat unet ja enemmän turvallisuuden tunnetta.
• Hyvät retkeilykengät ovat sellaiset mihin itse olet tyytyväinen. Minulle tärkeää on vedenpitävyys, pohjan pehmeys (kantapäävamma), keveys ja nilkan tuki. Hyvät kengät auttavat pitämään jalat kunnossa ja nilkat ehjänä. (Ps. älä kuivaa kenkiäsi nuotiolla.)
• Vaellussauvat ovat minulla aina mukana pitemmillä retkillä ja vaelluksilla missä tulee paljon kävelyä. Ne auttavat myös ylityksissä todella paljon, kun tasapaino säilyy varmemmin.
• Minimoi ja minimoi. Mieti mitä on ihan pakko saada mukaan ja lähde tärkeimmistä liikkeelle. Yksin retkelle mentäessä rinkan paino nousee muitta mutkitta korkeaksi. Mieti kuntoosi nähden paljon haluat rinkkasi painavan ja yritä pysyä siinä päätöksessä. Perus sääntö tähän on, että rinkan maksimipaino on kolmasosa omasta painosta. Itse kannan aina yksin tai kaksinkin ollessa aika raskasta rinkkaa, n. 22-25kg, mutta se meneekin minulla aika yksiin painoni kanssa.
• Siinä mielessä yksin retkellä ollessa ei tarvita mitään sen enempää mukaan, kuin kaksinkaan retkeillessä. Kaikki pitää vain kantaa itse, joten pitää myös ymmärtää karsia pois niin paljon kuin pystyy, mutta niin, että mukavuus ja toimintakyky säilyy kastumisen, eksymisen tai sattumisen myötäkin.

Huh. Olitpa reipas, jos luit tänne asti! Toivottavasti tästä postauksesta on sinulle jotain hyötyä matkallasi yksinretkeilyn maailmaan! Muista; ole rohkea, mene, tee ja nauti! Hyvin se menee!

Puspus!
-Muikku
(ei mikään normi muija)